Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on ylittänyt vähitellen myös Suomessa uutiskynnyksen – ja hyvä niin! Mitä sitten mindfulness- tai tietoisuustaidot ovat?

Jon Kabat-Zinn kehitti alkuperäisen MBSR-menetelmän (Mindfulness-based stress reduction) 1970-luvulla saaden hyviä tuloksia kroonisesti sairaille ja kipupotilaille. Samat meditaation periaatteet ovat olleet läsnä monissa idän eri meditaatioperinteissä ja joogassa, mutta Kabat-Zinn kehitti 8 viikkoisen ohjelman, jonka vaikutuksia on tutkittu paljon. Vähitellen mindfulness on kehittynyt eri suuntiin ja jokainen ohjaaja painottaakin ohjauksessaan hieman eri asioita.

Ydin kaikissa tietoisuustaitoja kehittävissä harjoittamisessa on sama: pysähdymme aloillemme ja jäämme havainnoimaan kaikkea, mitä sillä hetkellä nousee pinnalle. Jos mindfulnessmeditaation sisällön haluaa tiiviistää, voisi sen tiivistää näin:

HYVÄKSYVÄ – hyväksymme kaiken, mitä meditaatiossa nousee pintaan

TIETOINEN – pyrimme olemaan tietoisia niin kehon kuin mielen liikkeistä sekä tietoisuudesta itsestään

LÄSNÄOLO – harjoittelemme tunnistamaan läsnäolon ja vahvistamaan läsnäolon taitoa

Harjoitusmuotoja on monenlaisia, esim. istumameditaatio, kävelymeditaatio ja mindfulnessjooga. Mindfulnesstunneilla harjoituksien oivalluksia puretaan usein sanallisesti myös pareittain tai ryhmässä.

 

3 syytä kokeilla mindfulnessia

 

1. Taklaa stressireaktio

Mindfulnessharjoitteiden kautta tulemme tietoisemmaksi niin kehon kuin mielen liikkeistä. Kun osaamme tulkita kehon viestejä tarkemmin, voimme tunnistaa paremmin stressireaktion käynnistymisen. Mille tuntuu, kun sydän tykyttää kiivaammin? Mille tuntuu, kun ajatukset eivät meinaa pysyä kasassa? Voinko hyväksyä automaattiset reaktioni haastavaan tilanteeseen? Reagoinko vain tilanteeseen satunnaisilla tavoilla vai voinko ottaa käyttöön tietoisesti fiksumpia toimintamalleja?

Toisekseen itse meditaatioharjoitteiden on todettu vähentävän stressihormonien määrää veressä, laskevan verenpainetta ja vahvistavan kehon immunologista puolustusjärjestemää. Rauhallinen läsnäoleva hengitys siis jo sellaisenaan rauhoittaa hermostoa ja käynnistää kehon palautumisreaktion.

 

2. Buustaa keskittymiskykyä

Meditaatioharjoitteissa keskitämme huomion yleensä yhteen asiaan kerrallaan. Usein huomion suuntaamisen kohde on hengitys tai kehon aistimukset. Harjoittelemme siis meditaatiossa tarkkaavaisuuden suuntaamista.

Harjoitteissa opimme kohdentamaan tarkkaavaisuuden siihen asiaan, mikä on tässä hetkessä olennaista ja opimme ylläpitämään tarkkaavaisuutta kohteessa. Sama taito leviää vähitellen myös arkielämään. Osaamme tunnistaa paremmin, mikä on tässä hetkessä olennaista ja meillä on kykyä keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Multitaskaaminen vähenee taatusti!

 

3. Opi raakaa rehellisyyttä

Mindfulnessmeditaatioharjoitteissa opettelemme olemaan rehellisiä niin itsellemme kuin ympärillä olevillekin. Harjoitteet tuovat esille niin miellyttäviä, epämiellyttäviä kuin neutraaleillekin tuntuvia asioita. Mitä tahansa pinnalle nouseekaan, pyrimme hyväksymään ne sellaisenaan. Emme kiertele, kaartele ja peittele ihmisyyttämme, vaan voimme myöntää sen rehellisesti. Hyväksynnän jälkeen on mahdollista valita oma reagointitapa tilanteisiin.

Kaikki muutos lähtee tiedostamisesta ja rehellisyydestä – ja sitä mindfulness taatusti jokaiselle opettaa, kunhan malttaa tehdä harjoitteita säännöllisesti. Meditaation ydintä ei voi kuitenkaan vain sanoilla selittää, se täytyy kokea itse.

Terkuin, Kaisa (mindfulness- ja joogaohjaaja, KM)

—-

Haluatko oppia lisää mindfulnessista? Seuraava Mindfulnessin perusteet -kurssi alkaa Studio Laivessa torstaina 8.2.2018. Lue lisää!